Hyvät asiat kiertoon!

Korvake täytti juuri yhden vuoden. Päätös oman toi­mi­nimen perus­ta­mi­sesta kypsyi pitkään, sillä en koskaan ole pitänyt itseäni ”yrit­tä­jä­tyyppinä”. Tässä vai­heessa totean kui­tenkin pää­tökseni olleen oikean, vaik­kakin opit­tavaa on vielä paljon, eikä yri­tyksen kan­nat­ta­vuu­della voi kehuskella.

Vapaus ja itse­näisyys kieh­tovat. Tär­keinä pitämien asioiden esille tuo­miseen ei tar­vitse kysyä lupaa kenel­täkään, vaik­kakin pienen mik­ro­y­rit­täjän mie­li­pi­teillä ei suurta pai­noarvoa olekaan. Monet asiat, kuten esi­mer­kiksi tiedon saa­vu­tet­ta­vuuden toteut­ta­minen ja kuu­lo­vam­maisten huo­mioi­minen, vaa­tivat aikaa toteu­tuakseen. Ihmiset tar­vit­sevat aikaa muut­taakseen käy­tän­töjään. Kun mik­ro­y­rittäjä saa tukea mie­li­pi­teilleen, niin muu­tosta saattaa jonkin ajan kuluessa syntyäkin.

Itse­näi­nenkin ihminen tar­vitsee toisten apua ja tukea, ver­kos­toi­tu­misen mer­ki­tystä tuskin kukaan kiistää. Ver­kos­toi­tu­minen eli eri­laisten yhteis­työ­kump­pa­neiden löy­tä­minen hel­pottaa asioiden ete­ne­mistä. Svenska Hör­selför­bundet rf on alusta lähtien tar­jonnut neu­vojaan ja apu­aankin mah­dol­li­suuk­siensa mukaan. Vuoden aikana Korvake hakeutui Trilog Oy:n ali­hank­ki­jaksi päästen tällä tavalla myös Kelan listoille.

Korvake etsii yhteis­työ­kump­pa­neita jat­ku­vasti. Tapah­tumien jär­jes­täjät eivät vielä ole innos­tuneet huo­mioimaan kuu­lo­vam­maisia, mutta uskon tämän muut­tuvan jossain vai­heessa. Kelan kil­pai­lutus ja tulkkien vähe­ne­minen vuoden 2018 alussa on herät­tänyt paljon kes­kus­telua, mikä on erittäin hyvä asia. Jos esi­mer­kiksi kir­joi­tus­tulkkeja ei ole riit­tä­västi saa­ta­vissa Kelan kautta, niin ehkäpä pal­ve­lualttiit tapah­tumien jär­jes­täjät hank­kivat tulkin ns. vapailta mark­ki­noilta. Kelan lis­tojen ulko­puo­lelle jäi noin 60 kir­joi­tus­tulkkia, monet heistä ovat huip­puam­mat­ti­laisia, ja useimmat toden­nä­köi­sesti jat­kai­sivat edelleen kir­joi­tus­tulkin töitä, mikäli tilai­suuksia tulisi.

Ihmisiä tulee koh­della yhden­ver­tai­sesti, myös kuu­lo­vam­mai­silla on oikeus osal­li­suuteen ja osal­lis­tu­miseen. Vapaus ja itse­näisyys ovat kuu­lo­vam­mai­sille vai­keasti tavoi­tet­tavia arvoja: kun kuu­lo­vam­mainen haluaa osal­listua esi­mer­kiksi johonkin luen­to­ti­lai­suuteen, hänen täytyy ilmoittaa asiasta Kelalle, elää pit­kiäkin aikoja epä­tie­toi­suu­dessa tulkin löy­ty­misen suhteen ja nega­tii­visen vas­tauksen saa­puessa luopua kiin­nos­tavaan tilai­suuteen osal­lis­tu­mi­sesta. Kuu­le­valle hen­ki­lölle osal­lis­tu­minen on monin verroin hel­pompaa. Kuu­lo­vam­maisten ja kuu­levien aset­ta­minen sama­nar­voi­siksi on helppoa: tilai­suuden jär­jestäjä hankkii kir­joi­tus­tulkin paikalle.

Haa­veita pitää aina olla. Ja mikä parasta, unelmien käy­dessä toteen, uusia tulee aina. Ensim­mäisen yrit­tä­jä­vuoden jälkeen haa­veissa siin­telee toinen vuosi, jonka aikana Kor­vakkeen tun­nettuus lisääntyy.

Luin Twit­te­rissä Jan Holm­bergin (@Holmberg_j )kir­joi­tuksen hyvistä ja haus­koista neu­voista. Yksi neuvo oli täl­lainen: ”Minkä laitat elä­mässäsi kier­tämään, tulee aina takaisin eteesi”. Eli ”minkä taakseen jättää, sen edestään löytää”.

Kan­nattaa var­mas­tikin kier­rättää vain hyviä asioita!

Please follow and like us: