Huonokuuloinen asiakas terveydenhuollossa - Apuvälineenä kirjoitustulkkaus

1 Joh­danto
Ter­vey­den­huolto on muut­tunut monin tavoin sekä tek­nisten että yhteis­kun­nal­listen muu­tosten vuoksi. Samalla myös potilaan asema on muut­tunut osal­lis­tu­vam­maksi ja ymmär­ret­tävän tiedon mer­kitys on korostunut. 

Ymmär­ret­tävän tiedon saa­minen on tur­vattu lailla, mutta tietoa ais­ti­vam­maisten koh­taa­mi­sesta ja tulk­kaus­pal­ve­luista tar­vitaan edelleen. Tulk­kaus­pal­velua on saa­ta­villa, mutta yhte­näisiä toi­min­taoh­jeita tulk­kaus­pal­velun jär­jes­tä­mi­seksi ei ole. Huo­no­kuu­loisia arvioidaan olevan Suo­messa noin 800 000 eli kysymys on suu­resta mää­rästä ter­vey­den­huollon asiak­kaita, minkä vuoksi tämän aiheen esille nos­ta­minen on tärkeää.

Tek­no­logian kehit­ty­minen hel­pottaa sekä huo­no­kuu­loisten huo­mioi­mista että tulk­kaus­pal­velun käyt­tä­mistä. Tar­kas­telen tässä kir­joi­tel­massa ter­vey­den­huollon toi­min­taym­pä­ristöä, tek­no­logian kehit­ty­mistä, huo­no­kuu­loisen asiakkaan tilan­netta sekä esit­telen kir­joi­tus­tulk­kausta, joka on eri­tyi­sesti huo­no­kuu­loisten ja kuu­rou­tu­neiden käyttämä kuu­le­misen apu­väline. Tek­no­logian kehit­ty­minen on muut­tanut myös kir-joi­tus­tulk­kausta, joka on siir­tynyt käsin kir­joit­ta­mi­sesta monen­laisiin digi­taa­lisiin vaihtoehtoihin. 

Tämän kir­joi­telman tavoit­teena on kiin­nittää huo­miota huo­no­kuu­loisen asiakkaan tar­peisiin sekä löytää keinoja huo­no­kuu­loisen asiakkaan tie­don­saannin ja osal­lis­tu­misen tur­vaa­miseen par­haalla mah­dol­li­sella tavalla. Lisäksi pohdin, mil­laista tek­no­logiaa kir­joi­tus­tulk­kauk­sessa vielä tarvittaisiin.

2 Huo­no­kuu­loinen asiakas ter­vey­den­huollon palveluissa
Maa­ilman ter­veys­jär­jestön (WHO) mää­ri­telmän mukaan terveys on täy­del­linen fyy­sisen, psyyk­kisen ja sosi­aa­lisen hyvin­voinnin tila. Itse­mää­rää­mi­soi­keuden ja vapauden kat­sotaan liit­tyvän hyvin­vointiin. Kunnan vel­vol­lisuus on tukea vam­maisten hen­ki­löiden toi­min­ta­kykyä apu­vä­li­neillä. Perus­tuslaki vel­voittaa antamaan pal­velua potilaan äidin­kie­lellä. (Taipale ym. 2004. s. 217). Annetun tiedon tulee olla ymmär­ret­tävää. (Kok­konen, 1997, s. 72).

2.1 Ter­vey­den­huollon toimintaympäristö
Ter­vey­den­huollon toi­mintaa sään­nellään monilla eri laeilla, esi­mer­kiksi poti­laslaki turvaa jokai­selle suo­ma­lai­selle oikeuden ter­vey­den­huoltoon ja eri­kois­sai­raan­hoi­tolaki vel­voittaa kunnat huo­leh­timaan myös eri­kois­sai­raan­hoidon saa­ta­vuu­desta (Tuorila, s. 21-22). 

Suo­ma­laiset potilaat ovat val­veu­tu­neita ja vaa­tivat tietoa sekä vai­ku­tus­mah­dol­li­suuksia hoi­toaan kos­ke­vissa pää­tök­sissä. Ope­tus­po­ti­laiden tie­don­saanti oli kes­kus­te­lu­nai­heena 1979, jolloin sel­keiden peri­aat­teiden todettiin puut­tuvan. Tämän seu­rauksena lain­laa­tijat tart­tuivat työhön ja laki potilaan ase­masta ja oikeuk­sista tuli Suo­messa voimaan 1.3.1993, Suomi oli edel­lä­kä­vi­jämaa sää­täessään täl­laisen lain. Lain myötä potilaan oikeus­turva vah­vistui ja potilas muuttui ter­vey­den­huollon asiak­kaaksi. Tie­don­saannin ymmär­ret­tävyys tur­vattiin lailla. (Kok­konen, 1997, s. 70-72).

Huo­no­kuu­loiset on tun­nis­tettu omaksi eri­tyis­ryh­mäksi jo 1930-luvulla. Suomen Huo­no­kuu­loisten Huol­to­liitto (nykyinen Kuu­lo­liitto) perus­tettiin 1930 ja sen tavoit­teena oli pal­vella huo­no­kuu­loisia sekä tie­dottaa kuu­lo­vam­moista ja niiden hoi­to­mah­dol­li­suuk­sista. Inva­li­di­huol­tolaki, jonka perus­teella kuu­lo­vam­mai­silla oli mah­dol­lisuus saada esi­mer­kiksi kuu­lokoje, tuli voimaan 1946. (Kuu­lo­viesti 1/2020, s. 9). Vuonna 1987 voimaan tullut vam­mais­pal­ve­lulaki antoi oikeuden tulk­kaus­pal­ve­luihin. (Topo ym., 2000, s. 7).

Infor­maa­tio­tek­no­logian (IT) kehitys ulottuu myös ter­vey­den­huoltoon ja säh­köiset ter­veys­pal­velut eli eTer­veys­toi­minnot muut­tavat vää­jää­mättä aikai­sempia käy­täntöjä. Muutos edel­lyttää lain­laa­ti­joiden val­veu­tu­nei­suutta, jotta kerättyjä tietoja käsi­tellään eet­ti­sesti kes­tä­vällä tavalla. (Men­vielle ym., 2017, s. vii). Sosi­aa­linen media vai­kuttaa myös ter­vey­den­huollon toi­mi­joihin, sillä vai­kut­ta­vuutta ei saa­vuteta enää byro­kraat­tisen auk­to­ri­teetin avulla, vaan digi­taa­li­silla alus­toilla saa­vu­te­tulla mai­neella. (McNutt, 2014, s. 49).

2.2 Asia­kas­koh­taa­miset terveydenhuollossa
Aikoinaan potilas oli alis­tei­sessa val­ta­suh­teessa lää­käriin ja hoi­to­hen­ki­lö­kuntaan ver­rattuna. Lääkäri tiesi, mikä oli potilaan par­haaksi ja potilaan oli parasta totella mää­räyksiä. (Tuorila, s. 10). Jo 1960-luvulla kes­kus­teltiin potilaan ase­masta ja 1980-luvulla aiheeseen palattiin. (Salmela, 1997, s. 11). 

Potilaan alis­teinen asema muut­tuikin 1990-luvulla ja muu­tokseen sisältyi vel­voite hoitoon osal­lis­tu­mi­sesta. Tämän vuoksi tiedon ymmär­ret­tä­vyy­destä tuli tärkeä tavoite. Nykyään potilas on tie­toinen ter­veys­pal­ve­lujen kuluttaja, joka voi valita hoi­to­paik­kansa ja hoi­ta­jansa sekä vai­kuttaa hoi­toonsa. Poti­lasta myös roh­kaistaan osal­lis­tumaan hoi­toonsa. (Koi­vu­niemi, 2011, s. 110). Ymmär­ret­tävyys on kes­keinen asia vas­taan­ot­to­ti­lan­teessa, ja ais­ti­vam­maiset pyritään huo­mioimaan jär­jes­tä­mällä esi­mer­kiksi kuu­lo­vam­mai­selle poti­laalle mak­suton tulk­kaus­palvelu. (Tuorila, s. 43).

Kuu­lo­vamma on näky­mätön vamma, jota kuu­lo­vam­mainen ei ehkä edes itse tie­dosta tai ei halua kertoa kuu­le­vansa huo­nosti. Kelan tilas­tojen mukaan vuonna 2018 oli noin 6000 hen­kilöä, joilla oli oikeus tulk­kaus­pal­veluun, mutta vain noin puolet eli 3100 heistä käytti tulk­kaus­pal­veluja. Suurin osa, 2100 hen­kilöä, tulk­kaus­pal­ve­lujen käyt­tä­jistä oli kuu­lo­vam­maisia. Kuu­lo­liiton arvion mukaan Suo­messa on yli 800 000 huo­no­kuu­loista eli kovin moni sin­nit­telee arjessaan ilman tulkkauspalveluja.

Vuo­ro­vai­ku­tus­taidot ovat osa ammat­ti­taitoa, vaikka vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­teessa kai­killa osa­puo­lilla on oma roo­linsa ja mer­ki­tyk­sensä. Tun­netuin periaate on niin sanottu kul­tainen sääntö eli toinen ihminen huo­mioidaan niin kuin itse haluaisi tulla huo­mioi­duksi. (Salmela, 1997, s. 52-53). Vas­taa­no­tolle enna­koi­mat­tomien ongelmien vuoksi hakeu­tunut henkilö ei kui­tenkaan ehkä jaksa puo­lustaa oikeuk­siaan, minkä vuoksi ter­vey­den­huollon asian­tun­tijan täytyy tukea potilaan oma­toi­mi­suutta. Tiedon mer­kitys korostuu, sillä omaa hoitoa kos­keviin pää­töksiin täytyy olla tie­dol­linen perusta. Kir­jal­linen infor­maatio hel­pottaa asioiden muis­ta­mista. (Tuorila, s. 47-48). 

2.3 Tulkkaus ter­vey­den­huollon palveluissa
Nykyään puhutaan säh­köi­sistä ter­veys­pal­ve­luista, mikä sisältää esi­mer­kiksi etä­vas­taanoton, jolloin vas­taan­ot­to­käynti toteu­tetaan inter­netin kautta video­vä­lit­tei­sesti. (Hoi­totyön vuo­si­kirja 2016, s. 14-15). Lähi­vas­taa­no­tol­lakin tek­no­logia on läsnä esi­mer­kiksi säh­köisen poti­las­ker­to­muksen muo­dossa; lääkäri hakee tiedot tie­to­ko­neella säh­köi­sestä arkis­tosta ja vas­taan­ot­to­käyn­nillä ker­tyvät tiedot tal­len­netaan säh­köiseen poti­las­ker­to­mukseen. Aikai­semmin tiedot olivat paperilla.

Kynä ja paperi ovat tuttuja vies­tinnän apu­vä­li­neitä edel­leenkin, mutta nykyään kuu­lo­vam­maisen tukena vas­taa­no­tolla saattaa olla kir­joi­tus­tulkki. Kir­joi­tus­tulkkaus voi tapahtua myös etänä, jolloin kir­joi­tus­tulkki kuun­telee puhetta puhe­limen tai tie­to­koneen väli­tyk­sellä, ja asiakas lukee tulkkeen tie­to­koneen tai äly­pu­he­limen näy­töltä. Tulkin tuot­tamaa tekstiä nimi­tetään tulk­keeksi. (Tiittula, 2016, s. 19).

Ter­vey­den­huollon yksikkö on vel­vol­linen tilaamaan tulkin, mikäli tulk­kaus­pal­velun tarve on tie­dossa. Sel­keitä toi­min­taoh­jeita tulk­kaus­pal­velun jär­jes­tä­miseen ei kuiten-kaan ole, joten tur­vau­du­taanko silloin tällöin käsin kir­joi­tet­tuihin lap­pusiin tai vas-taa­no­tolla läsnä olevan omaisen apuun? Kuu­lo­vam­maisia tulk­kaus­pal­velun käyt­täjiä oli vuonna 2018 vain 2100.

2.4 Vas­taanoton ympä­ris­tö­te­kijät ja onnis­tunut vuorovaikutus
Kuu­lo­liiton jul­kai­se­massa Kai­ken­kuu­loi­sille-oppaassa sanotaan näin: ”Kuu­rou­tuneen kan­nalta tär­keitä seikkoja ympä­ris­tössä ovat selkeät visu­aa­liset infor­maa­tio­jär­jes­telmät sekä riittävä, häi­käi­se­mätön valaistus ja esteet­tömät näköyh­teydet, jotka mah­dol­lis­tavat huu­lilta luvun.” (Kuu­lo­liitto). Huulion eli suun liikkeen näke­minen hel­pottaa huo­no­kuu­loisen kuu­le­mista. Kuu­lo­vam­maiset sano­vatkin usein, että ”pitää nähdä, jotta kuulee”. Näin ollen puhujaa ei pitäisi sijoittaa esi­mer­kiksi ikkunan ääreen, jolloin taus­tavalo pimentää puhujan kasvot ja huulet.

Kuu­lo­vam­maisen potilaan vas­taan­ot­to­ti­lan­teessa vas­ta­vuo­roisuus ja laa­dukkaan hoidon toteut­ta­minen tur­vataan tulk­kaus­pal­veluja käyt­tä­mällä. Onnis­tuneen vuo­ro­vai­ku­tuksen ansiosta hoito voidaan koh­distaa oikein, mikä puo­lestaan tuo tehok­kuutta ja säästöjä. (Ollila, 2017, s. 19). Tulk­kaus­ti­lan­teessa tulkin puo­lu­eet­tomuus on tärkeää, jotta väl­tytään tul­kin­noilta ja niiden vai­ku­tuk­silta. (Wadensjö, 2018, s. 159).

3 Tek­no­logian kehitys sosiaali- ja ter­vey­den­huollon palveluissa
Tie­to­ko­neiden yleis­ty­minen ja inter­netin kehit­ty­minen ovat muut­taneet ihmisten arkea monin tavoin, nykyään monet asiat hoi­detaan nykyisin omalta tie­to­ko­neelta, eikä käyntiä tai puhe­lin­soittoa aina tarvita. Inter­netin ensim­mäi­sessä vai­heessa riitti, kun yri­tyk­sellä tai jul­ki­sella toi­mi­jalla oli koti­sivut, toi­sessa vai­heessa vaa­ditaan toi­min­nal­li­suuksia ja näky­vyyttä sosi­aa­li­sessa mediassa. (McNutt, 2014).

Inter­netin ja tek­no­logian kehit­ty­minen ovat tuoneet haas­teita myös lain­sää­tä­jille ja ammat­ti­hen­ki­löille. Kerätyn tiedon etiikkaan on syytä kiin­nittää huo­miota. Robo­tiikan ja mobii­li­lait­teiden käyttö yleistyy, juri­diikka ja tie­to­turva ovat näin ollen tär­keitä huo­mioi­tavia asioita. Lisäksi tek­niikan ja pal­ve­luiden saa­vu­tet­tavuus ovat poh­dinnan arvoisia asioita. (Men­vielle ym., 2017). Tois­tai­seksi esi­mer­kiksi etä­pal­ve­luille ei ole ole­massa kat­tavaa lain­sää­däntöä. (Hoi­totyön vuo­si­kirja 2016).

3.1 Ver­kossa olevien tie­tojen käyttö
Asioiden hoi­ta­minen inter­netin väli­tyk­sellä ei kui­tenkaan ole kai­kille mah­dol­lista. Kaikki van­hempien ikä­luokkien edus­tajat eivät käytä inter­netiä, eivätkä uudet digi­taa­liset pal­velut, e-pal­velut, ole vält­tä­mättä kaikkien nuo­rem­pienkaan osaa­mi­sa­luetta. (Heart & Kal­deron, 2013). Tilas­to­kes­kuksen mukaan vuonna 2019 Suo­messa inter­netin käyt­täjien osuus koko 16-89-vuo­ti­aasta väes­töstä oli 90 pro­senttia. Kui­tenkin 65-74-vuo­tiaista 80 % ja 75-89-vuo­tiaista vain 41 % käytti internetiä.

Inter­netin toi­mivuus ja lait­teiden fyy­sisen koon pie­nen­ty­minen ovat mah­dol­lis­taneet myös mobii­li­ter­vey­den­huollon (mTerveys) käyt­töönoton, potilaan vointia seu­rataan vaikkapa äly­pu­he­limen avulla. Ter­vey­den­huol­lossa ei kui­tenkaan vielä täysin pystytä hyö­dyn­tämään kaikkea kerättyä tietoa, niin sanottua Big Dataa, ja robo­tiikan uskotaan edis­tävän kerätyn tiedon hyö­dyn­tä­mistä. (Hoi­totyön vuo­si­kirja 2016).

Inter­netin käyt­tä­minen onnistuu kuu­lo­vam­mai­selta samalla tavalla kuin kuu­le­val­takin, mutta tie­don­saanti inter­netin mah­dol­li­suuk­sista vaatii enemmän pon­nis­teluja kuu­lo­vam­mai­selta. Kou­lu­tusten jär­jes­tä­jillä ei ole oikeutta käyttää Kelan tar­joamia tulk­kaus­pal­veluja, mutta kuu­lo­vam­mainen ei ehkä osal­listu kurs­sille, koska kokee huonon kuulon vai­keut­tavan oppi­mista. Tietoa tulk­kaus­pal­ve­luista tulisi jakaa mah-dol­li­simman laa­jasti, jotta kuu­lo­vam­maiset osai­sivat hankkia tar­vit­se­maansa pal­velua ja tilai­suuksien jär­jes­täjät osai­sivat tarjota pal­velua. Tilai­suuksien jär­jes­tä­jillä on mah­dol­lisuus tilata tulkki ja kus­tantaa tulk­kaus­palvelu ilman Kelaa.

3.2 Vam­maisten tulk­kaus­pal­ve­lujen vähäinen tunnettuus
Asioi­mis­tulkkaus on sosi­aa­linen oikeus, ja esi­mer­kiksi ais­ti­vam­mai­sella on oikeus saada tulkki. Tavoit­teena on var­mistaa viestin ymmär­ret­tävyys. Kou­lu­tettu tulkki on kes­kus­telun mah­dol­listaja, joka ei itse osal­listu kes­kus­teluun. Tulkkaus voi tapahtua läs­nä­olo­tulk­kauksena tai etä­tulk­kauksena. (Ollila, 2017).

Vuonna 2010 Suo­messa tuli voimaan laki vam­maisten hen­ki­löiden tulk­kaus­pal­ve­luista ja kuu­lo­vam­maisten tulk­ki­pal­velut siir­tyivät Kelan vas­tuulle. Yhte­näisiä toi­minta-ohjeita tar­vitaan asiak­kaiden tasa-arvoi­suuden ja tulk­kaus­pal­velun laadun takaa­mi­seksi. (Ollila 2017, s. 37). Vam­maisten tulk­kaus­pal­velun vähäinen tun­nettuus ilmenee muun muassa Vaasan yli­opiston tut­ki­mus­ra­por­tissa, jossa kukaan 52 haasta-tel­lusta sosiaali- ja ter­veys­hal­lin­to­tieteen mais­te­rio­pis­ke­li­jasta ei ottanut puheeksi vam­maisten tulk­kaus­pal­velua. (Ollila, 2017, s. 129). 

Kir­joi­tus­tulkkaus on yksi vam­maisten tulk­kaus­pal­velun muoto, mikä on muut­tunut käsin kir­joit­ta­mi­sesta tie­to­ko­neella kir­joit­ta­miseen eli kir­joi­tus­tulkkaus on nopeampaa kuin ennen. Kir­joi­tus­tulkit ovat nykyisin kou­lu­tettuja ammat­ti­laisia, mikä var­mistaa tulk­kauksen laadun. Ammat­ti­maisen kir­joi­tus­tulkin käyt­tä­minen tukee asiakkaan itse­mää­rää­mi­soi­keutta. Kir­joi­tus­tulkki on vai­tio­lo­vel­vol­linen. Haas­teena on sekä hen­ki­lö­kunnan että asiakkaan tie­tämys tulk­kaus­pal­ve­luista, ahtaat vas­taan­ot­to­tilat tai tek­ninen osaa­minen esi­mer­kiksi etätulkkaustilanteessa. 

3.3 Kir­joi­tus­tulkkaus kuu­lo­vam­maisten apuvälineenä
Kir­joi­tus­tulkkaus on kie­len­si­säistä kään­tä­mistä eli puhuttu kieli ja kir­joi­tus­tulkin kir­joittama teksti ovat samaa kieltä. Tulke voi sisältää myös ympä­ristön ääniä, mikäli tämä on olen­naista infor­maa­tiota tilanteen seu­raa­misen kan­nalta. (Tiittula, 2016, s. 19). 

Kuu­lo­liitto mää­rit­telee kuu­lo­vamman näin:
• ”Yleis­käsite kuu­lo­vam­mainen tar­koittaa hen­kilöä, jolla on jon­ki­nas­teinen tai
-laa­tuinen kuu­lon­alennus, lie­västä huo­no­kuu­loi­suu­desta täy­del­liseen kuurouteen.
• Sosi­aa­li­sesti kuu­lon­ale­nemaa mää­ri­tel­täessä huo­no­kuu­loisena pidetään hen­kilöä, jolla kuu­lo­vamma on osit­tainen ja joka kuulee puhetta ja pystyy kom­mu­ni­koimaan kuu­lo­kojeen avulla käyt­tä­mällä tukena huuliolukua.
• Kuu­rou­tunut on henkilö, joka on menet­tänyt kokonaan kuu­lonsa puheen oppi­misen jälkeen ja joka useim­miten kom­mu­nikoi puheella tuki­me­ne­telmien, kuten teks­ti­tulk­kauksen tai vii­totun puheen avulla. Pel­kästään kuulon kautta hän ei saa selvää puheesta kuu­lo­ko­jeenkaan avulla.
• Kuuro on syn­ty­mästään tai var­hais­lap­suu­dessaan kuu­lonsa menet­tänyt, joka ei saa puheesta selvää kuu­lo­ko­jeenkaan avulla. Hän kom­mu­nikoi pää­asiassa viit­to­ma­kie­lellä, joka on hänen ensikielensä.” 

Vam­mais­pal­ve­lulain (Laki vam­mai­suuden perus­teella jär­jes­tet­tä­vistä pal­ve­luista ja tuki­toi­mista, 3.4.1987/380) mukaan kuu­lo­vam­mai­silla on oikeus tulk­kaus­pal­ve­luihin. Vuonna 2020 asiak­kaalla on oikeus vähintään 180 tulk­kaus­tuntiin vuo­dessa, ja tulk­kausta voidaan käyttää kai­kissa tilai­suuk­sissa, joissa asiakas kokee siitä hyö­ty­vänsä. Kelan kautta jär­jes­tetty tulk­kaus­palvelu on asiak­kaalle mak­su­tonta, kun asiak­kaalla on niin sanottu tulk­ki­päätös, joka haetaan Kelalta. (Kela).

3.4 Kir­joi­tus­tulkki
Kir­joi­tus­tulkki on ammat­ti­lainen, jonka teh­tävänä on toimia tulkkina, viestin välit­täjänä. Avus­tavat teh­tävät eivät kuulu tulkin teh­täviin. (Kela).

Kir­joi­tus­tulkkeja on kou­lu­tettu Suo­messa 1980-luvulta, ensim­mäisenä kou­lu­tuksia jär­jesti Kuu­lon­huol­to­liitto (nykyinen Kuu­lo­liitto), sit­temmin ammat­ti­kor­kea­koulut. Kir­joi­tus­tulkin vaa­dittu kir­joi­tus­nopeus on noin 300-500 merkkiä minuu­tissa, mutta tästä huo­li­matta kir­joi­tus­tulkki joutuu usein tii­vis­tämään puhetta. Tavoit­teena on kui­tenkin, että puheen sisältö, sävy ja tyyli pysyvät ennallaan. (Marttila, 2016). 

Kelan pereh­dy­tys­oh­jeiden mukai­sesti tulkki toimii viestin välit­täjänä tukien asiakkaan itse­näistä asioi­mista. Tulkki ei päätä tai asioi asiakkaan puo­lesta. Kir­joi­tus­tulkit nou­dat­tavat Suomen kään­täjien ja tulkkien liiton (SKTL) mää­rit­te­lemiä asioi­mis­tulkin eet­tisiä ohjeita:

1. ”Tul­killa on salassapitovelvollisuus.
2. Tulkki ei käytä väärin mitään tulk­kauksen yhtey­dessä tie­toonsa tullutta.
3. Tulkki ei ota vastaan toi­mek­siantoa, johon hän on esteellinen.
4. Tulkki ei ota vastaan toi­mek­siantoa, johon hänellä ei ole riit­tävää pätevyyttä.
5. Tulkki val­mis­tautuu teh­tä­väänsä huo­lel­li­sesti ja ajoissa.
6. Tulkki tulkkaa kat­ta­vasti, ei jätä mitään pois eikä lisää mitään asiaankuulumatonta.
7. Tulkki on puo­lu­eeton vies­tin­vä­littäjä eikä anna tun­tei­densa, asen­tei­densa ja mie­li­pi­tei­densä vai­kuttaa työhönsä.
8. Tulkki ei toimi tul­kat­tavien avus­tajana tai asia­miehenä eikä toi­mek­sian­tonsa aikana ole vel­vol­linen hoi­tamaan muita kuin tulkkaustehtäviä.
9. Tulkki käyt­täytyy tilanteen ja toi­mek­siannon vaa­ti­malla tavalla.
10. Tulkki ilmoittaa sei­koista, jotka vai­keut­tavat oleel­li­sesti tulk­kausta tulkkaustilanteessa.
11. Tulkki ei toimi ammat­ti­kun­taansa hait­taa­valla tavalla.
12. Tulkki kehittää jat­ku­vasti ammattitaitoaan.”

3.5 Kir­joi­tus­tulk­kauksen tek­ninen kehitys
Kynää ja paperia on käy­tetty tulk­kaus­vä­li­neinä kauan, piir­to­hei­tin­kal­vol­lakin tekstiä on näy­tetty. Teks­ti­pu­he­linta on myös käy­tetty kir­joi­tus­tulk­kaukseen, mutta nykyisin käy­tetään yleensä kan­net­tavaa tie­to­ko­netta. Mikäli tulk­kausta seu­raavia asiak­kaita on vain yksi, hän lukee tul­ketta kir­joi­tus­tulkin tie­to­koneen näy­töltä. Lisäksi nykyisin on mah­dol­lista, että asiakas lukee tul­ketta oman äly­pu­he­li­mensa tai tablet­tinsa näy­töltä. Kir­joi­tus­tulkkaus voi tapahtua myös ylei­sö­tulk­kauksena, jolloin teksti hei­jas­tetaan val­ko­kan­kaalle koko yleisön luet­ta­vaksi. (Marttila, 2016).

Tie­to­ko­neoh­jelmia kir­joi­tus­tulk­kaukseen on kehi­tetty jonkin verran, esi­mer­kiksi Kitu ja ProType. MS Office -ohjelma Wordin käyttö on myös taval­lista. Puheen­tun­nistus-ohjelmia kehi­tetään jat­ku­vasti, mutta tois­tai­seksi ne eivät ole kor­vanneet kirjoitustulkkia.

Etä­kir­joi­tus­tulkkaus on uuden­lainen mah­dol­lisuus, mutta Kela ei vielä ole hyväk­synyt tätä tar­joa­miinsa pal­ve­luihin niin sano­tuissa nor­maa­lio­loissa. Etä­kir­joi­tus­tulkkaus tapahtuu inter­netin väli­tyk­sellä, asiakas lukee tul­ketta puhe­limen, tabletin tai tie­to­koneen näy­töltä. Vii­vettä ei juu­rikaan ole. Vuonna 2020 koro­na­pan­demian val­li­tessa Kela hyväksyi etä­kir­joi­tus­tulk­kauksen, jota toteu­tettiin eri­laisten ohjelmien avulla.

Asiakkaan kan­nalta suurin muutos on tapah­tunut mobii­li­lait­teiden käyt­tö­mah­dol­li­suu­della. Aikai­semmin yksi­lö­tulk­kauk­sessa asiakas istui kir­joi­tus­tulkin vie­ressä seu­raten tekstiä tie­to­koneen näy­töltä. Nykyisin asiakas voi istua muun yleisön jou­kossa seu­raten tul­ketta omalta mobiililaitteeltaan. 

Puheen­tun­nistus tekee tuloaan, mutta ei vielä ole taval­linen vaih­toehto. Lisäksi nykyisin on joitain video­neu­vot­te­luoh­jelmia, joissa on mah­dol­lisuus auto­maat­ti­teksti-tykseen, tämän toi­mi­vuu­desta on vielä vain vähän kokemuksia.

4 Joh­to­pää­tökset ja pohdinta
Jo 1930-luvulla huo­no­kuu­loisten todettiin olevan eri­lainen ryhmä kuin kuurot, mutta yhä edelleen huo­no­kuu­loiset ja kuu­rou­tuneet miel­letään kuu­roiksi. Kui­tenkin huo­no­kuu­loisten ja kuu­rou­tu­neiden kom­mu­ni­kaa­tio­me­ne­telmät ovat kovin eri­laiset kuu­roihin ver­rattuna, eikä viit­to­ma­kielen taito useinkaan korvaa puut­tuvaa kuuloa. Vielä 2000-luvun alussa eräälle kuu­rou­tu­neelle oli tar­jottu avuksi viit­to­ma­kielen tulkkia, mihin tomera kuu­rou­tunut oli tokaissut, että ”Jumala ei vali­tet­ta­vasti ole ollut niin viisas, että olisi antanut viit­to­ma­kielen taidon kuulon tilalle”. Luku­taito oli kui­tenkin vielä tallella.

Ter­vey­den­huollon ammat­ti­lais­tenkaan kes­kuu­dessa huo­no­kuu­loisten ja kuu­rou­tu­neiden tar­peita ei tun­nisteta. Vaasan yli­opiston tulk­kaukseen pereh­tyneet tervey-den­huol­to­taus­taiset mais­te­rio­pis­ke­lijat eivät ottaneet esille ais­ti­vam­maisten tulk­kausta vuonna 2016. Vali­tet­tavan usein edel­leenkin kuulee tari­noita vas­taanotto-käyn­neistä, joilla ter­vey­den­huollon ammat­ti­lainen on suun­nannut kas­vonsa tie­to­ko­neelle eikä asiak­kaalle, jolle huu­liolla olisi ollut puheen ymmär­tä­mistä hel­pottava vaikutus.

Yllät­tävää on myös tulk­kaus­pal­ve­lujen tun­te­mat­tomuus ja/​tai huo­no­kuu­loisten halut­tomuus niiden käyt­tä­miseen. Kuu­lo­liiton arvion mukaan Suo­messa on noin 800 000 huo­no­kuu­loista, mutta vuonna 2018 vain noin 2000 huo­no­kuu­loista käytti tulk­kaus­pal­veluja. Ovatko huo­no­kuu­loiset ja kuu­rou­tuneet tie­tä­mät­tömiä oikeu­destaan tulk­kaus­pal­veluun? Eivätkö he osaa hakea tulk­ki­pää­töstä Kelalta? Vai onko kuu­lo­vamman tun­nus­ta­minen ja tulkin tar­vit­se­minen liian suuri isku itse­tun­nolle? Tai koe­taanko kir­joi­tus­tulkkaus hankalaksi?

Kir­joi­tus­tulkkaus on kehit­tynyt 1930-luvulta tähän päivään mel­koi­sesti. Tek­no­lo­giasta ei tuolloin ollut apua, kynä ja paperi olivat parhaat välineet. Luon­nol­li­sesti käsin kir­joit­ta­minen on hidasta, var­mas­tikin lap­pusille kir­joi­tetaan vain tär­keimmät asiat. Tie­to­ko­neella kir­joit­ta­minen on nopeaa, lähes reaa­liai­kaista. Tekstin kokoa voidaan suu­rentaa ja sil­mille sopivia väriyh­dis­telmiä voidaan käyttää. Puheen­tun­nistus ja auto­maat­ti­teks­titys tekevät tuloaan, vir­heetön suomen kieli on kaiketi jon­kin­lainen haaste tällä hetkellä.

Tulkin näkyvyys saattaa olla tulk­kaus­pal­velun käytön este, moni haluaa sulautua huo­maa­mat­to­masti muiden joukkoon. Kun teksti hei­jas­tetaan koko yleisön näh­tä­väksi, kenenkään ei tar­vitse ilmoit­tautua tulk­kaus­pal­velun käyt­tä­jäksi, mutta monetkaan tapah­tumien jär­jes­täjät eivät hanki tulkkia tapah­tu­miinsa. Nyky­tek­no­logia mah­dol­listaa tulkkeen luke­misen vaikkapa omasta kän­ny­kästä, jolloin huo­no­kuu­loinen voi istua huo­maa­mat­tomana muun yleisön joukossa.

Tietoa huo­no­kuu­loi­sista ja kuu­rou­tu­neista sekä heidän tar­peistaan tar­vitaan lisää. Kuu­lo­vam­mai­suuden toi­voisi olevan ”näkyvää” samaan tapaan kuin näkö­vammai-suu­denkin. Sil­mä­lasien hank­ki­minen, vaih­ta­minen ja käyt­tä­minen ovat arki­päi­väisiä kes­kus­telun aiheita, kuu­lo­asioiden koh­dalla ei vielä olla vas­taa­valla tasolla. Ympä­ristö ja asenne luovat parhaat edel­ly­tykset kuu­lo­vam­maisen huo­mioi­mi­selle; taus­tamelu hil­jen­netään, huo­leh­ditaan riit­tä­västä valais­tuk­sesta, suun­nataan kasvot kuu­lo­vam­maista kohden ja puhutaan sel­keästi. Kir­joi­tus­tulkkaus on oival­linen tapa huo­mioida huo­no­kuu­loiset ja kuu­rou­tuneet, usein kuu­le­vatkin tar­kis­tavat kuu­le­maansa tekstistä.

Tällä het­kellä tar­vit­taisiin tie­to­tur­val­linen ja help­po­käyt­töinen alusta, jossa olisi kuva, ääni ja teksti samassa näky­mässä. Koro­na­pan­demian aikana on käy­tetty monen­laisia yhdis­telmiä etä­kir­joi­tus­tulk­kaukseen, mutta kehit­tä­misen tar­vetta on edelleen.

5 Lop­pu­pää­telmä
Ter­vey­den­huollon yhte­näiset toi­min­ta­tavat huo­no­kuu­loisen koh­taa­mi­sessa paran­tai­sivat huo­no­kuu­loisen ja kuu­rou­tuneen asiakkaan tie­don­saantia ja osal­lis­tu­mista. Vas­taan­ot­totila ja -tilanne opti­moidaan ja apu­vä­li­neitä käytetään. 

Ter­vey­den­huollon orga­ni­saa­tioissa voisi olla ”kuu­lo­koor­di­naat­to­reita”, jotka huo­leh­ti­sivat hen­ki­lö­kunnan kou­lut­ta­mi­sesta ja yhte­näisten toi­min­ta­ta­pojen juur­rut­ta­mi­sesta. ”Kuu­lo­koor­di­naattori” voisi myös toimia linkkinä kuu­lo­vam­maisen ja orga­ni­saation välillä. 

Tek­no­logia kehittyy jat­ku­vasti, ter­vey­den­huol­lonkin pitäisi seurata kehi­tystä ja huo­mioida kuu­lo­vam­maiset par­haalla mah­dol­li­sella tavalla. ”Kuu­lo­koor­di­naat­torin” teh­tä­vän­kuvaan voisi sisäl­lyttää tämänkin osuuden.

Lähteet
Koi­vu­niemi, Kauko & Simonen, Kimmo. 2011. Kohti asiak­kuutta, Ihmistä arvostava ter­vey­den­huolto. Keuruu. Duo­decim. 110.

Kok­konen, Paula. (1997). Ter­vey­den­huol­lossa tar­vitaan lain­sää­däntöä ja eet­tisiä normeja. Teok­sessa: Salmela, Tuula (toim.). 1997.
Aute­taanko asia­kasta - pal­vel­laanko poti­lasta? Jyväskylä. Atena Kus­tannus Oy. 70-72.

Men­vielle, Audrain-Pon­tevia & Men­vielle. (2017). The Digi­tization of Health Care: New Chal­lenges and Oppor­tu­nities. Part IV.

Ollila, Seija (toim.). (2017). Tulkkaus ter­vey­den­huol­lossa “Läh­tö­kohtana asiakkaan ymmärrys”. Vaasan yli­opiston raportteja 2. Vaasa. Vaasan yliopisto.

Sai­raan­hoi­tajat. (2016). Hoi­totyön vuo­si­kirja 2016, Tek­no­logia sosiaali- ja ter­vey­den­huol­lossa. Porvoo. Bookwell Oy.

Salmela, Tuula. (1997). Alkusanat. Teok­sessa: Salmela, Tuula (toim.). 1997. Aute­taanko asia­kasta - pal­vel­laanko poti­lasta? Jyväskylä. Atena Kus­tannus Oy. 11.

Salmela, Tuula. (1997). Muuttuva potilas-lää­kä­ri­suhde. Teok­sessa: Salmela, Tuula (toim.). 1997. Aute­taanko asia­kasta - pal­vel­laanko poti­lasta? Jyväskylä. Atena Kus­tannus Oy. 52-53.

Taipale, Vappu & Lehto, Juhani & Mäkelä, Mar­jukka & Kokko, Simo, Muuri, Anu & Lahti, Tuukka (toim.) 2004. Sosiaali- ja ter­vey­den­huollon perusteet. Porvoo. WSOY.

Tiittula, Liisa & Nuo­li­järvi, Pirkko. (toim.). (2016). Turenki. Han­saprint Oy. 19.

Topo, Päivi & Heis­kanen, Marja-Liisa & Rau­ta­vaara, Aulikki & Han­ni­kainen-Ingman, Katri
& Saa­ri­kalle, Kris­tiina & Tii­li­kainen, Reetta (2000). Kuulo- ja puhe­vam­maisten tulk­ki­pal­velut. Stakes.

Tuorila, Helena. (n.d.). Onnis­tunut lää­kä­ris­sä­käynti, Poti­las­ku­lut­tajan opas. Hel­sinki. Edita.

Wadensjö Cecilia (2018). Kontakt genom tolk. Falun. Dia­logos Förlag.

Finlex. (12 April 2020). Laki vam­maisten hen­ki­löiden tulk­kaus­pal­ve­luista. Haettu 12 April osoitteesta
https://​www​.finlex​.fi/​f​i​/​l​a​k​i​/​a​l​k​u​p​/​2​0​1​0​/​2​0​1​0​0​133

Heart, Tsipi & Kal­deron, Efrat. (2013). Older adults: Are they ready to adopt health-related ICT? Inter­na­tional Journal of Medical Infor­matics 82, 209-231. (16 August 2019). Haettu 16 August 2019 osoitteesta
file:///C:/Users/Tarja/AppData/Local/Microsoft/Windows/INetCache/IE/JQXACIT9/Heart%20%20Kalderon%20(2013).%20Older%20adults.%20Are%20they%20ready%20to%20adopt%20health-related%20ICT_.pdf

Kela. (12 April 2020) Vam­maisten hen­ki­löiden tulk­kaus­palvelu. Haettu 12 April osoitteesta
https://​www​.kela​.fi/​v​a​m​m​a​i​s​t​e​n​-​t​u​l​k​k​a​u​s​p​a​l​v​e​l​u​?​i​n​h​e​r​i​t​R​e​d​i​r​e​c​t​=​t​rue

Kela. (12 April 2020). Vam­maisten hen­ki­löiden tulk­kaus­palvelu. Haettu 12 April osoitteesta
https://​www​.kela​.fi/​y​h​t​e​i​s​t​y​o​k​u​m​p​p​a​n​i​t​-​v​a​m​m​a​i​s​t​e​n​-​t​u​l​k​k​a​u​s​p​a​l​v​elu

Kela. (2.5.2020) Vam­maisten hen­ki­löiden tulk­kaus­palvelu. Haettu 2.5.2020 osoittees-ta https://​www​.kela​.fi/​a​j​a​n​k​o​h​t​a​i​s​t​a​-​t​i​l​a​s​t​o​t​/​-​/​a​s​s​e​t​_​p​u​b​l​i​s​h​e​r​/​S​7​F​o​c​U​e​f​T​r​0​2​/​c​o​n​t​e​n​t​/​v​a​m​m​a​i​s​t​e​n​-​h​e​n​k​i​l​o​i​d​e​n​-​t​u​l​k​k​a​u​s​p​a​l​v​e​l​u​a​-​k​a​y​t​e​t​t​i​i​n​-​a​i​e​m​p​a​a​-​e​n​e​m​man

Kuu­lo­liitto. (13 April 2020). Kuulo. Haettu 13 April osoitteesta

Kuulo

Kuu­lo­liitto. 12 April 2020. Kuulo ja kuu­lo­vammat. Haettu 12 April 2020 osoit­teesta https://​www​.kuu​lo​liitto​.fi/​k​u​u​l​o​/​k​u​u​l​o​-​j​a​-​k​u​u​l​o​v​a​m​m​at/

Kuu­lo­liitto. (12 April 2020). Kai­ken­kuu­loi­sille! Kuu­lo­vam­maisten huo­mioo­not­ta­minen tilojen ja toi­min­tojen suun­nit­te­lussa. Haettu 20 April 2020 osoitteesta

Jul­kaisut

Kuu­lo­viesti 2/2020. Kuu­lo­liiton jul­kaisu. ISSN 0023-5741.

Marttila Helmi. (2016). (18 Sep­tember 2019). Piir­to­hei­tin­kal­volta älypuhelimeen -
Kir­joi­tus­tulk­kauksen his­toriaa Suo­messa 1980-luvulta nyky­päivään (opin­näy­tetyö
Huma­nis­tinen ammat­ti­kor­kea­koulu). Haettu 18 Sep­tember 2019 osoitteesta
https://​www​.theseus​.fi/​h​a​n​d​l​e​/​1​0​0​2​4​/​1​0​7​743

McNutt, Kathleen. (2014). Public enga­gement in the Web 2.0 ERA: Social col­la­borati-ve tech­no­logies in a public sector context. Canadian Public Admi­ni­stration 57: 1, 49-70. Haettu 18 Sep­tember 2019 osoitteesta
https://​onli​ne​library​.wiley​.com/​d​o​i​/​e​p​d​f​/​1​0​.​1​1​1​1​/​c​a​p​a​.​1​2​058

Suomen kään­täjien ja tulkkien liitto. (12 April 2020). Tulkin eet­tiset ohjeet kään­netty kah­dek­salle kie­lelle. Haettu 12 April 2020 osoitteesta
https://​www​.sktl​.fi/​?​x​1​2​3​9​0​6​5​=​1​2​3​9​123

Tilas­to­keskus. (12 April 2020). Suo­ma­laisten inter­netin käyttö 2019. Haettu 12 April 2020 osoitteesta
https://​www​.stat​.fi/​t​i​l​/​s​u​t​i​v​i​/​2​0​1​9​/​s​u​t​i​v​i​_​2​0​1​9​_​2​0​1​9​-​1​1​-​0​7​_​k​a​t​_​0​0​1​_​f​i​.​h​tml

Please follow and like us: